Ohessa esimerkkitapaus, josta selviää mm. että lääkäri ei ole lainkaan syyllinen, jos on UNOHTANUT potilaan kuolemaan sairaalapetiin ilman vakituista sydänlääkitystään. Unohdus kun ei ole potilasvahinko!
Potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Helsingin Sanomien ennakkotietojen mukaan Potilasvakuutuskeskukselle jätettiin vuonna 2003 yli 7600 ilmoitusta. Yli 8000 potilasvahinkohakemusta ratkaistiin samana vuonna ja ilmoitusten perusteella korvattiin ainoastaan runsaat 2300 vahinkoa. Alla lyhennettynä yksi esimerkki, jota ei korvattu, eikä asianosainen hoitohenkilökunta saanut edes huomautusta: Punaisella merkityt tekstit on lisätty jälkeenpäin asiakirjoihin, eivätkä ne olleet alkuperäisissä dokumenteissa mukana.)
Potilas kävi ravinnotta aiemmin sovituissa rutiiniverikokeissa 24.6.02 aamulla, jolloin hänellä ei ollut mitään vaivoja. Kokeiden jälkeen hän nautti kotonaan aamiaisen, jonka jälkeen alkoi saamaan oireita haimatulehduksesta (vatsakipua).
Ambulanssi vei hänet ensin Keravan terveyskeskuksen ensiapuun, josta sai tutkimusten jälkeen lääkäreiltä lähetteen edelleen Peijaksen sairaalaan, mutta lähetteessä oleva potilaan lääkelista oli virheellinen, koska siitä puuttui potilaan tärkein lääke, Propral 80 mg (2 x päivässä), jota hän nautti sydämen tiheälyöntisyyden estoon ja lääke oli ollut hänellä säännöllisessä käytössä vähintään 10 vuotta (ellei vuosikymmeniä). Muut lääkkeet olivat alle vuoden käytössä olleita, diabeteslääkitys kuitenkin enemmän kuin vuoden.
Potilaalle tuli aina kotona tuntemuksia, jos hän joskus oli unohtanut ottaa lääkkeensä, joten lääke ei koskaan jänyt ottamatta, mutta sairaalassa annettiin kipulääkettä vatsakipuun, eikä potilas voinut täten aistia näitä tuntemuksia Propralin poisjäämisestä.
Noin 32,5 tunnin kuluttua (25.6.02 noin k. 23.30) viimeisestä Propralin otosta Peijaksen sairaalasta ilmoitettiin puhelimitse, että potilaan sydän lyö 160/min ja paineet olivat pudonneet täysin, sekä että sydämessä oli flimmeri. Tällöinkö vasta oli alettu hoitaa flimmeriä, joka kuitenkin näkyy jo Keravan ensiavun epikriisissä. Puhelimessa hoitaja myös kertoi, ettei juuri annettu rytminsiirto onnistunut ja kertoi että tilanne oli todella, todella vakava ja ettei Propralista ollut mainintaa lähetteessä, kun siitä häneltä kysyttiin (omaiset).
Tarkistettuani puhelimella Peijaksesta on Propral kuitenkin näkyvissä Peijaksen (pc:llä) potilaan lääkityksenä, eli tätä ei ollut kukaan Peijaksen potilasta hoitaneesta viidestä lääkäristä tarkastanut, vaan lukenut ainoastaan Keravan lähetteen väärät tiedot käytössä olevista lääkkeistä.
Kun omaiset tulivat potilasta katsomaan 26.6.02 (12.00) oli hän koomassa, nyt normaalissa sinusrytmissä, mutta lisälyöntejä näkyi sydänkäyrässä jatkuvasti, kunnes näimme sydänkäyrässä "palkintapaisen" ja potilas kuoli k. 16.30 26.kesäkuuta 2002.
Peijaksessa olisi pitänyt huomata, että potilaan sydämen peruslääke puuttuu listasta, koska listalla oli esimerkiksi Nitro (tarvittaessa) ja Primaspan päivittäin, sekä maininta flimmeristä samana päivänä.) Propralia oli alunperin alettu antaa potilaalle verenpaineeseen, tiheälyöntisyyteen ja vapinaan (essentielle tremor). Sydänvaivoja, eikä flimmeriä ollut ollut ennen kuin kesällä 2001, jolloin flimmeri tuli heti Mehiläisessä suoritetun leikkauksen jälkeen kotona. Potilas tuli silloin Peijakseen hoitoon ja pääsi kotiin flimmerin mentyä.) (Nitrot eivät olleet potilaan kipuihin koskaan auttaneet, mutta hän oli silti niitä ottanut lääkärin määräyksestä, kun oli palleakipuja. Kivut osoittautuivat nyt sappileikkauksessa tiehyeisiin jääneestä kivestä).
Peijaksen epikriisissä lukee, että flimmeri oli perustautina, mutta tämä kuitenkin on virheellinen tieto, koska sitä hänellä ei ollut perustautina, vaan leikkauksen jälkeisenä ohimenneenä flimmerinä ja nyt toistamiseen Peijaksessa lääkkeen laiminlyönnin seurauksena. Propralia ei sairaalassa annettu, sekä hän oli voinut jo oksentaa lääkkeensä myös 24.6.02 päivän aikana, jolloin oli pahoinvointia.
Ruumiinavauspöytäkirjassa on myös virhe, (jossa patologi Judit Mäkinen mainitsee rakkaastamme seuraavasti): "Avattavana lihava vanha nainen". Potilaalla oli tosin vatsaa, muttei ollut muutoin erikoisen lihava ennen sairaalaan tuloaan. Yläruumis oli turvonnut näinä kahtena vuorokautena, mutta Judit Mäkinen ei nähtävästi ymmärtänyt, että potilaalla on turvotusta, vaikka haimatulehdus oli päällä.
Vastaus lyhennettynä (KORVAUSPÄÄTÖS):
Terveysasemalla potilas asianmukaisesti tutkittiin ja hänen vatsakipunsa syyn selvittämisen katsottiin vaativan tarkempia tutkimuksia, jonka vuoksi hänelle asianmukaisesti kirjoitettiin lähete Peijaksen sairaalaan.
Käytettävissämme olevien potilasasiakirjojen ja selvitysten perusteella lähetteeseen on jäänyt kirjaamatta Aili Rinteen käyttämä sydänlääke (Propral). Lähetteessä olleella puutteella ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta Aili Rinteen saamaan hoitoon Peijaksessa, koska puuttunut lääketieto on ollut ajan tasalla ja hoitohenkilökunnan käytettävissä sähköisessä sairauskertomuksessa. Aili Rinteelle on myöhemmin!Peijaksessa annettu toista vastaavaa beetasalpaajalääkitystä, joka kuitenkin jouduttiin lopettamaan.
Näin ollen katsomme, että lähetteeseen kirjaamatta jääneellä sydänlääkkeellä ei ole ollut merkitystä Aili Rinteen jatkohoitoon, eikä hoidon ennusteeseen. Jatkohoidostahan emme valitusta ole tehneetkään, vaan kaikesta siitä mitä tapahtui ennen jatkohoitoa! Tämän perusteella Keravan terveyskeskuksen osalta kyseessä ei ole korvattava potilasvahinko.
... Hänelle aloitettiin asianmukainen antibioottihoito ja asianmukainen sydänlääkitys aikaisempien sairaustietojen perusteella. Tämä ei ole totta sydänlääkityksen kohdalta, koska asianmukaista sydänlääkitystä ei ollut missään muodossa, ennenkuin elvytys jouduttiin aloittamaan, vasta kun potilas oli ollut ilman jokapäiväistä sydänlääkettään jo 32,5 tuntia. Sydän hakkasi silloin jo 160 lyöntiä/min. Tieto on myös potilaan sairaskertomuksessa! Sydänlääkkeenä kokeiltiin siis ELVYTYKSEEN, josta ei ole valittamista!suonensisäisesti beetasalpaajaa (Spesicor), jonka antaminen jouduttiin kuitenkin lopettamaan ilmenneiden komplikaatioiden vuoksi. Sairauskertomuksen mukaan myös haimateiden varjoainekuvausta (ERCP) suunniteltiin. Seuraavana päivänä potilaan yleiskunto romahti ja myös tulehdusarvot olivat kohonneet. Tosi asiassahan potilas ei saanut asianmukaista hoitoa eteisvärinäänsä lainkaan ennenkuin alettiin hoitaa sydänlääkkeen antamattajättämisen takia tullutta sydänkomplikaatiota. Tyypillistä on myöskin, että pitkäaikaislääkitys muuttuu hengenvaaralliseksi vakavan yleissairauden yhteydessä, jos se vaikuttaa verenpainetasoa laskevasti, kuten Propral olisi tehnyt. Mitä tämä edellisen lause tekee tässä yhteydessä, kun pitkäaikaislääkitys oli hoitohenkilökunnalta joka tapauksessa unohtunut ja nyt ainoastaan elvytettiin potilasta tämän virheen takia!
Aili Rinteen saama hoito Peijaksen sairaalassa on ollut lääketieteellisesti perusteltua ja se on toteutettu hyväksyttävän hoitokäytännön mukaisesti myös lääkityksen osalta. Siis tässä tapauksessa hoitohenkilökunnan hoito, eli unohdus sydänlääkkeen antamisessa on lääketieteellisesti perusteltua ja hyväksyttävä hoitokäytäntö?! AiliRinteen menehtymiseltä ei olisi todennäköisesti voitu välttyä toisin toimimalla. Tämän perusteella kyseessä ei ole korvattava potilasvahinko.
* * * * *
Tähän päätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös valtioneuvoston asettaman Potilasvahinkolautakunnan käsittelyyn.
Potilaan perikunnan 12.12.03 lähettämä lausuntopyyntö potilasvahinkolautakunnalle:
Saamamme hylätty korvauspäätös potilasvakuutuskeskukselle ei perustu asianmukaiseen tarkkaan potilaspapereiden tulkintaan. Potilasvakuutuskeskuksen vastauksessa esim. on täysin jätetty huomiotta se seikka, että flimmerissä ollut, eli eteisvärinää poteva potilas ei saanut mitään hoitoa flimmeriinsä, eikä edes sydämen sykettä mitattu millään laitteella koko sairaalassaoloainakan, ENNENKUIN virheet, sydänlääkkeen laiminlyönti ja flimmeri, tai maininta flimmeristä vasta huomattiin myöhään 25. päivän iltana. Flimmeri näkyy merkittynä potilaan tietoihin jo 24.6. päiväyksellä Keravan ensiavussa. Marko Räsänen potilasvahinkokeskuksessa ei ole myöskään lukenut esim. päivämääriä/ajankohtia milloin potilas on mitäkin hoitoa saanut, esim. sydänlääkkeenanto, sekä antamattajättämisen ajankohdat/kellonajat ja hetki, milloin flimmeriä oli vasta alettu hoitaa. Myöskään en ole saanut tietoa missä virhe tehtiin, koska Propral (2 x 80 mg päivässä) oli potilaalle määrätty peruslääke ja korvaava sydänlääke, tai hoito, jota olisi joka tapauksessa täytynyt käyttää, vaikka Propral olisikin jätetty pois, jätettiin AJALLAAN antamatta, eli tämä on toinen virhe, teki sen sitten kuka tahansa. Keravan terveyskeskuksen lähete oli myös virheellinen, eli kuka sitten on ollut vastuussa lukemaan Peijaksen hoitohenkilökunnan käytettävissä olleet sähköiset sairaustiedot. Näiden tietojen mukainen oikea hoitohan laiminlyötiin ja hoidettiin ainoastaan haimatulehdusta, kunnes virheet sitten potilaan kunnon romahdettua vasta huomattiin ja alettiin elvyttää potilasta sydänkomplikaatiosta. Korvauspäätöksen mukaan eteisvärinän hoito on ollut asianmukaista, vaikkei potilas edes saanut siihen hoitoa ennenkuin laiminlyönnit huomattiin. Mm. näitä puutteita koskien alla oleva selvitykseni:
Potilas Aili H Rinteen hoito Peijaksessa ennen sydänkomplikaatiota oli ala-arvoista: Potilaan flimmerin hoito myöhästyi n. puolellatoista vuorokaudella laiminlyönnin seurauksena ja koska sydänlääkekin "vedettiin pois" ei hänellä voinut olla mitään mahdollisuuksia selvitä hengissä näistä laiminlyönneistä. Keravan terveysasemalla todettua flimmeriä ei oltu hoidettu lainkaan Peijaksessa ENNEN nk. romahdusta ja tämä seikka oli täysin jäänyt huomiotta saamassamme hylätyssä korvauspäätöksessä. Flimmeri näkyy kirjattuna potilastietoihin Keravalla jo 24. päivänä kesäkuuta 2002. Tätä ei kuitenkaan potilastietojen mukaan näy hoidetun millään lailla Peijaksessa, ENNENKUIN potilas oli jo ollut ilman mitään sydänlääkettä, sekä myös ilman normaalia Propral-lääkitystään niin kauan, että sydämen syke nousi hälyttävästi myöhään illalla 25.6. jolloin flimmerikin oli Peijaksessa vasta huomattu. Korvauspäätöksen mukaqan potilas sai eteisvärinäänsä asianmukaisesti beetasalpaajan koeannoksen (Spesicor). Kuinka tämä voi olla asianmukaista, kun potilas sai sairauskertomuksen mukaan Spesicoria (tai yleensäkään mitään hoitoa sydämeensä) liian myöhään, eli vasta silloin, kun komplikaation tullessa virhe oli huomattu, eli myöhään yöllä 25. päivänä, jolloin potilas oli ollut ilman sydänlääkettään koko 25. päivän, jolloinka sydämen syke oli myöhään yöllä muuttunut hälyttävän tiheäksi. Sydänlääkitys, taikka korvaushoito olisi täytynyt olla potilaalla päällä kaiken aikaa, eikä vasta silloin, kun kunto romahti ilman sydänlääkettä. Kun omaiset puhuivat potilaalle puhelimessa 25.6. päivän aamuna Peijakseen hän kertoi, että lääkkeet laitetaan hänelle suoraan suoneen ja ettei hän ollut kytkettynä laitteeseen, joka mittaa sydämen sykettä, eikä potilaskertomuksessakaan näy käytetyn kyseistä laitetta, muulloin kuin silloin kun virhe oli jo tehty. Tästä jo 24. päivästä asti olleesta flimmeristä näkyy tieto Peijaksen potilastiedoissa ainoastaan 25.6. illan nk. sydämen kunnon romahduksen/komplikaation yhteydessä sanoilla "ILLALLA" mannyt ÄKISTI flimmeriin". Vasta tällöin, kun virheet, sekä myöskin flimmeri vihdoin oli huomattu, eli aivan liian myöhään, oli potilasta alettu hoitaa, tai pikemminkin elvyttää asianmukaisesti.
Korvauspäätöksessä mainittu potilaalle MYÖHEMMIN annettu sydämen lääkkeellinen hoito, (sekä rytminsiirto), olivat kuitenkin pelkästään yritystä korjata jo tapahtunut hoitovirhe, eli sydänlääkkeen antamattajättäminen ja tietysti myös poistaa flimmeri, jonka hoito oli jo alunperin laiminlyöty. Sairauskertomuksen mukaan potilas ei ollut saanut mitään sydänlääkettä, eikä hoitoa eteisvärinäänsä koko 25.6. päivän aikana, ENNENKUIN myöhään illalla, silloin kun sydämen kunto äkisti romahti (koska Propral 2 x 80 mg vrk, puuttui siltä päivältä). Edellispäivänä (24.6) hän oli jo saattanut oksentaa ottamansa Propralit pois. Ne hän oli kuitenkin itse ottanut, viimeisenkin Propralin juuri ennen lähtöään ambulanssikyytiin. "Koeannos" sydänlääkettä siis annettiin Peijaksessa vasta kun vahinko oli jo ehtinyt tapahtua. Korvauspäätöksessa yhteiskuntatieteilijä Marko Räsäsen mainitsema asia, että sydänlääkettä oli annettu MYÖHEMMIN ja vielä asianmukaisesti, on erittäin loukkaavaa ja täysin merkityksetön seikka, koska tässä tapauksessa ainoastaan sydänlääkitys ENNEN n.k. romahdusta olisi ollut asianmukaista ja voinut potilasta auttaa. Korvauspäätöksessä lukee pitkäaikaislääkkeen (Tarkoitetaanko tässä Propralia, sekä kaikkia muita sydämeen kohdistuvia vaihtoehtoisia hoitomuotoja, joita olisi voitu käyttää?) muuttumisesta hengenvaaralliseksi vakavan yleissairauden yhteydessä. Joka tapauksessa tämän pitkäaikaisen SYDÄNLÄÄKKEEN tilalle ei ollut kuitenkaan annettu 25.6. päivän aikana mitään korvaushoitoa, jolla olisi täytynyt korvata se Propralilla normaalisti saatu hyöty, mikä oli vuosikaudet estänyt potilaan sydämen liian tiheän sykkimisen. Potilastiedoissa ei myöskään ollut mitään merkintää Propralin poistosta, tai vaihdosta toiseen. Myöhään illalla (25.6), kun potilas oli jo ollut koko päivän ilman sydänlääkettä ja rytmin oli yllättäen huomattu nousseen 160/min, lisäksi flimmeri, joka oli ollut päällä sairaalassa kaiken aikaa, niin iäkkäälle haimatulehdusta potevalle potilaalle täytyi tehdä rankka kardioversio, koska illalla vasta n.k. romahduksen tultua oli vasta annettu sydänlääkettä (Spesicor), mutta tämä elvytysyrityshän oli jo liian myöhäistä. Korvauspäätöksen mukaan potilaalle aloitettiin ASIANMUKAINEN sydänlääkitys Peijaksessa. Asianmukaista se ei voinut olla, koska sydänlääkityshän unohdettiin täydellisesti ja lääkettä annettiin vasta silloin, kun huomattiin lääkkeen puuttuneen potilaan kunnon (SYDÄN) romahdettua. Ainoastaan siltä osin saattoi sydänlääkitys olla asianmukaista, kun yritettiin elvyttää potilas tapahtuneen hoitovirheen johdosta. Sairauskertomuksessa lukee selvästi, että potilas sai sydänlääkettä ensimmäisen kerran vasta juuri romahduksen/komplikaation aikaan myöhään 25. kesäkuuta yöllä, jolloin sydänlääkettä vasta oli ensimmäistä kertaa annettu. Potilas oli vuosikaudet käyttänyt Propralia, joten se olisi täytynyt korvata jollain muulla lääkityksellä, mutta tätä ei koskaan tehty, ennenkuin laiminlyönti huomattiin ja silloin alettiin kiireesti hoitaa tehtyä virhettä.
Kun potilas oli jo kuollut pyysi lääkäri Pasi Saarinen omaisilta Peijaksessa kuolemaa seuranneena päivänä anteeksi sitä, että Propral oli vahingossa jäänyt antamatta potilaalle. Hän ei siis pyytänyt anteeksi esimerkiksi potilaan kuolemaa, vaan juuri tätä lääkkeen poisjääntiä. Yhteiskuntatieteilijä Marko Räsänen joka kertomansa mukaan on yksin tehnyt kieltävän päätöksen hoitovirhekanteluun kertoi minulle konsultoineensa Pasi Saarista asian johdosta ja on kuitenkin sitä mieltä, ettei Pasi Saarinen ole tehnyt mitään virhettä. Oliko Pasi Saarinen siis kieltänyt Marko Räsäselle tehneensä virheen, jota omaisilta kuitenkin pyysi anteeksi. Tätä Räsänen ei meille suostunut kertomaan. Nyt kuitenkin potilasvakuutuskeskuksessa Marko Räsänen on päätynyt siihen tulokseen, ettei Propralia ollut ollut tarkoitus edes antaa, mutta muutakaan sydänlääkettä ei potilaalle näy silti annetun, ENNENKUIN sydämen toiminta romahti 25. päivän iltana potilaan oltua koko 25.6. päivän ilman mitään sydänlääkettä.
Lääkäri Pasi Saarinen on kirjannut vasta potilaan kuolinpäivänä, eli PÄIVÄMÄÄRÄLLÄ 26.6, että "kotilääkitys per oraalisena NYT tauolla". Tällä tekstillä ei ollut enää mitään merkitystä, koska sydänlääkkeen puuttuminen ja muut virheet oli vasta 25. päivän iltana huomattu, eli ENNEN kotilääkitystaukotiedon kirjaamista ja nk. romahdus, ts. komplikaatio oli jo silloin tapahtunut. Potilas oli tiedon kirjaamisen aikaan jo kriittisessä tilassa ja hoidotkin lopetettiin. Omaiset oli kutsuttu paikalle, koska potilas kuolisi minä hetkenä tahansa. Lääkäri itse, tai muu hoitohenkilökunta olivat vasta 25 päivän iltana myöhään huomanneet potilaan tilan äkisti huononnuttua, että Propral oli unohtunut, eikä suinkaan tarkoituksella poistettu potilaan lääkkeistä. Kun hoitaja soitti omaisille myöhään 25. päivän iltana potilaan äkillisestä komplikaatiosta (tiheä syke) niin, kysymykseen "oliko sydänlääkettä annettu", hoitaja kertoi, ettei mitään tietoa sydänlääkkeestä ollut heillä, joten he saattoivat saada tiedon oikeasta lääkityksestä vasta sillä hetkellä omaisilta. Potilas kuoli n. kello 16.20 samana päivänä kun nk. "oraalisesta tauosta" vasta oli merkintä. Kotilääkityksen tauosta ei siis ollut mitään merkintää ENNEN potilaan sydämen tilan romahdusta. Jos Propral olisi todella ollut tarkoitus jättää pois, tai korvata toisella lääkkeellä, niin tällaista seikkaa ei potilastietoihin ollut koskaan edes merkitty. Ainoastaan Primaspanin tauosta on asianmukainen merkintä päiväyksellä 24.6! Jos Propralin poisjättö ei ollut virhe, niin ainuttakaan merkintää sen poistosta ei kuitenkaan näy potilastiedoissa ennen virheen toteamista. Jos sydänlääkettä ei olisi laiminlyöty ja jo Keravalla todettua flimmeriä olisi hoidettu asianmukaisesti, niin potilaan paranemisennuste haimatulehduksesta olisi ollut paljon parempi. Erittäin hyväkuntoinen potilas olisi tuskin kuollut kahdessa vuorokaudessa haimatulehdukseen, jos hän olisi saanut asianmukaisesti hoitoa myös sydämeensä ja jos flimmeriä olisi alettu asianmukaisesti hoitaa heti hänen sairaalaan tullessaan.
Potilaan kuolema täyttää kaikki kriteerit useammasta kuin yhdestä hoitovirheestä ja vahinko oli merkittävä, eli potilas kuoli ja tämä olisi ollut parhaiten vältettävissä, jos hän olisi saanut Propralinsa, joka oli hänelle elintärkeä lääke ja varsinkin, kun potilaalla oli rankka tulehdus. Vaikka potilas oli iäkäs, mutta hän oli silti erittäin hyväkuntoinen, eikä tarvinnut kotonaan mitään ulkopuolista apua. Vuosi tapausta ennen hänet oli jopa hyväksytty sappileukkaukseen sairaala Mehiläiseen hyvän kuntonsa vuoksi. Näin hyväkuntoisena hänellä oli kaikki mahdollisuudet selvitä potemastaan haimatulehduksestaankin, jos häntä olisi hoidettu ilman näitä laiminlyöntejä.
Jos Keravalla ei tehty hoitovirhettä, kun potilas lähetettiin Peijakseen väärän lääkelistan kanssa, niin virhe täytyy olla Peijaksessa, koska tietoja ei luettu pc:ltä, vaan ainoastaan luettiin ja lääkittiin potilasta väärän, eli Keravan terveyskeskuksen lääkäri Arja Hakalan ja lääkäri Aki Karhusen tekemän virheellisen lähetelistan mukaan. Potilastiedot ja lääkitys olisi siis pitänyt lukea myös pc:ltä. Korvauspäätöksessä lukee, että Keravan terveysasemalla hänelle kirjoitettiin ASIANMUKAISESTI lähete. Lähete oli virheellinen, eikä siis asianmukaisesti kirjoitettu. Virheellisen lähetteen oli tehnyt terveyskeskuslääkäri Aki Karhunen ja lähetteen tulosteen virheineen oli kirjannut ylös terveyskeskuslääkäri Arja Hakala.
Peijaksessa potilaasta oli vastuussa näinä parina hoitopäivänä useita lääkäreitä, mm. Tim Söderlund, Pasi Saarinen, Kirsi Kähkönen, päiv kir. Kari Mikkola ja sis.ol. lääkäri J Metsäniitty.
* * * * *
Potilasvahinkolautakunnalta 21.9.04 tullut vastaus (kielteinen päätös) lyhennettynä:
Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että Rinnettä tutkittiin asianmukaisesti Keravan terveyskeskuksessa ja että hänet lähetettiin asianmukaisesti Peijaksen sairaalaan vatsakivun syyn selvittämiseksi. Keskuksen käsityksen mukaan lähetteessä olleella puutteella ei ollut vaikutusta Rinteen jatkohoitoon Peijaksessa eikä hoidon ennusteeseen koska puuttunut lääketieto oli ajan tasalla ja hoitohenkilökunnan käytettävissä sähköisessä sairauskertomuksessa.
Keskus katsoi myös että Rinteen saama hoito Peijaksen sairaalassa oli lääketieteellisesti perusteltua ja toteutettiin hyväksyttävän hoitokäytännön mukaisesti myös lääkityksen osalta. Rinteen menehtyminen ei johtunut hänen saamastaan hoidosta eikä menehtymistä olisi todennäköisesti voitu välttää toisin toimimalla.
Kyseessä oli unohdus eikä lääkettä tarkoituksella jätetty antamatta. Unohdusko ei ole hoitovirhe?
VASTINE:
Potilasvakuutuskeskus toteaa vastineessaan, että lautakunnalle lähetetyssä ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta muuttaa aikaisempaa ratkaisua.
Potilasvahinkolain muuttamisesta annetun lain (879/1998) toisen pykälän 1 momentin 1 kohdan perusteella korvattavaksi voi tulla henkilövahinko, joka todennäköisesti on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vaastaavasta käsittelystä taikka SELLAISESTA LAIMINLYÖNNISTÄ, edellyttäen että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. !!!
Hoidon arviointi
Rinteen oikeudenomistajat pitävät hoitovirheenä sitä, ettei Propral-lääkitystä annettu eikä sitä mainita terveyskeskuksen lähetteessä ja sitä, ettei eteisvärinää hoidettu. Lautakunta toteaa, ettei lähetteen sisällöstä eikä näin ollen myöskään potilaan lääkityksen merkitsemisestä lähetteeseen ole sitovia sääntöjä eikä valtakunnallista yhtenäistä käytäntöä. !!!
Koska Rinteen muusta verenpaine- ja sydänlääkityksestä mainittiin sähköisessä lähetteessä ja koska Rinteellä oli sydänoireita, olisi lautakunnan käsityksen mukaan myös Propralista ollut aiheellista mainita. Toisaalta llähetteessä mainittiin terveyskeskuksessa todetusta eteisvärinästä.
Edellä todettuun viitaten lautakunta katsoo, että Rinteen tutkimuksissa ja hoitoonohjauksessa terveyskeskuksessa saavutettiin kokeneen yleislääketieteeseen erikoistuneen lääkärin osaaminen. !!!
Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella arvioituna Rinteelle tehtiin Peijaksen sairaalassa asianmukaiset tutkimukset ja hän sai haimatulehdusepäilyn vuoksi asianmukaista nesteytyshoitoa. Potilasasiakirjamerkintöjen mukaan myös Rinteen syke mitattiin ainakin 24.6.2002. KYLLÄ KYLLÄ! KERAVAN TK ON MITANNUT ja mittauksessa näkyy myös flimmeri, mutta Peijaksessa on mittaamisen sijasta vain makuutettu flimmerissä ollutta potilasta sängyssä ilman minkäänlaista sydämen toiminnan seurantaa, kunnes potilaan sydämen kunto romahti peruuttamattomasti seuraavan päivän iltana. Peijaksessa myöskään kukaan koko sairaalahenkilökunnasta ei ollut vaivautunut lukemaan pc:ltä potilaan sairaustietoja, jolloin olisi huomattu sydänlääkkeen unohtaminen. Peijaksen asiakirjoissa ei sykkeen mittaamista päiväyksellä 24.6. näy lainkaan. Omaisilla on kaikki kyseiset asiakirjat tallella.
Sen jälkeen kun eteisvärinä todettiin Rinteelle annettiin pieni annos beetasalpaajaa suonensisäisesti. Lääkitys piti kuitenkin lopettaa verenpaineen laskun vuoksi. Lautakunta toteaa, että myös Propral olisi todennäköisesti laskenut verenpainetta. niin, koska kaikki oli jo liian myöhäistä. Jos taas Propral olisi annettu ohjeen mukaan alunperin, niin tähän tilanteeseehan ei todennäköisesti oltaisi koskaan jouduttu ja vaikka Propral olisikin jätetty pois jossain vaiheessa hoitoa TARKOITUKSELLA, niin sydämen sykettä olisi varmasti silloin seurattu herkeämättä ja käytetty sopivaa sykettä hidastavaa lääkettä joka tapauksessa.
Lautakunnan käsityksen mukaan keskeinen syy siihen, että sydänsairaudesta kärsineelle Rinteelle Hänellä EI ollut mitään diagnosoitua sydänsairautta, vaan flimmeri, koska potilaan sydämentahtia hidastava sydänlääke oli unohdettu antaa haimatulehduksen jo rasittamalle potilaalle!tuli 25.6.2002 jälleen eteisvärinä, oli todennäköisesti haimatulehdus. Todennäköisesti Propralilla ei eteisvärinää olisi voitu estää. Propral auttaa juuri eteisvärinään ja tiheälyöntisyyteen!Toisaalta eteisvärinällä ei ollut todennäköisesti myöskään vaikutusta Rinteen yleistilan romahtamiseen ja menehtymiseen. Entä 160 minuutissa hakkaava sydän?!Rinteellä oli haimaa laajalti tuhoava tulehdustauti, johon liittyi haiman kuoliota. Tällaiseen vaikeaan tulehdukseen liittyy merkittävä kuolleisuus. Merkittävä kuolleisuus liittyy myös siihen, kun potilaalta evätään USEA ANNOS vahvaa sydänlääkettä reilun puolentoista vuorokauden ajaksi!
Lautakunnan käsityksen mukaan Rinnettä hoidettiin Peijaksen sairaalassa kokeneiden alan erikoislääkäreiden osaamisen mukaisesti. Asianmukaisellakaan hoidolla Rinteen nopeaa menehtymistä akuuttiin haimatulehdukseen ei olisi voitu todennäköisesti estää.Hoito ei siis kuitenkaan lautakunnan mielestä ollut asianmukaista!
.
Johtopäätös Aili Rinteen tutkimuksissa ja hoitoonohjauksessa Keravan terveyskeskuksessa saavutettiin kokeneen yleislääketieteeseen erikoistuneen lääkärin osaaminen ja hoidossa Peijaksen sairaalassa kokeneiden alan erikoislääkäreiden osaaminen. Kyseessä ei ole potilasvahinkolaissa tarkoitettu korvattava henkilövahinko eikä lautakunta suosita vahingonkorvausta.
Lautakunta oli yksimielinen.
* * * * *
Tuskin kukaan omainen tekee valitusta korvauksen toivossa. Tässäkin tapauksessa, jos korvausta olisi maksettu se olisi ollut samaa luokkaa, kuin kohtuulliset hautauskustannukset, eli n. 1700 euroa (joka olisi tullut jaetuksi kaikkien kuolinpesän osakkaiden kesken). Jos taas valitus olisi annettu lakiasiaintoimiston tehtäväksi olisi lasku varmasti ollut vähintään samaa luokkaa, kuin korvauskin. Yllä olevat kaksi hoitovirhekantelua on tehty itse ilman mitään juridista taustaa. Lakiteitse on aina luonnollisesti paljon paremmat mahdollisuudet saada korvausta. Potilasvakuutuskeskuksen sijasta potilaat/omaiset voivat tehdä valituksen hoidosta myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tai sitten nostaa potilasvahinkolain mukainen korvauskanne Potilasvakuutuskeskusta vastaan Helsingin käräjäoikeudessa tai vaihtoehtoisesti sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä korvausta vaativalla on väestötietolain (507/93) mukainen kotipaikka.
Korvauskanne keskusta vastaan on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon korvausratkaisusta.
Palautteet kirjoittajalle voi lähettää osoitteella:
Hoitovirhekantelu / potilasvahinko